Tuo Adelen uus biisi on kyllä niin huikea.
Prokkis Noel Mystique etenee, enää alle kaksi viikkoa ensiesitykseen.
Koulu tuntuu hyvältä, muuten on vähän sekava olo. Tai siis kävin syyslomalla Turussa mikä oli ihanaa, mutta ystävien näkeminen sai tajuamaan, että täällä olen yksinäinen. Tai siis koulukaverit on ihan todella kivoja, mutta sellasta bondausta ei oo vielä niiku tapahtunut. Ja täällä on välillä vaikea tavata uusia ihmisiä. Kun lähinnä vaan käy koulussa. Pitäisi aloittaa joku uusi harrastus. Kaveri Turussa käy kahvilakerhossa, sellanen vois olla kivaa.
Ja nyt kun tulee pimeetä, ni jaksaminen on aika lopussa. Kun asuu vielä näin kaukana keskustasta ja menosta. Ei jaksa tehä mitään muuta kun ravata väliä KOTI- KOULU-KAKETSUN S-MARKET.
Aika hulppeeta opiskelijaelämää :D
Ja siis tottakai se on mun asia sosiaalisoitua yms. Voi elämä sentään.
sunnuntai 25. lokakuuta 2015
tiistai 6. lokakuuta 2015
KAKSKYTÄVEE!
Mulla on tänään synttärit. Kakskymmentä vuotta sitä on eletty. Hohhoh.
Vuosi sitten olin töissä vihaamassani työpaikassa jossa olin aina väsynyt. Mulla oli onneksi ihana työkaveri joka oli ostanut mulle silloin cupcaken. Viikkoa myöhemmin sainkin sitten potkut hehheh.
Nyt vuotta myöhemmin. Opiskelen konkreettisesti mun unelmaa. Toisella puolella suomea. Kera vaalean tukan ja 3 uuden tatuoinnin ja -8kg kanssa. Ei huono!
Aloitin päivän ihanasti kaffella ja juustokakulla. (söin myös banaanipuuroa, mut ei kuulostanut niin juhlalliselta). Kuuntelin PMMP:tä ja katsoin tanssivideon. Otin juhlallisia selfieitä pihalla, vähän huonolla menestyksellä koska huomasin että 6 minuuttia aikaa olla valmiina näytössalissa, koulussa, kilometrin päässä. Sinne poljin ja kuuntelin Elias Gouldia.
Olin kaksi minuuttia myöhässä. Koko luokka lauloi mulle synttärilaulun ja sain itsepoimittuja kukkia ja hattivattiheijastimen ja monen monta halia :-)
Koulussa kaikkien uus villitys on kaikenmoiset lettikampaukset. Mäkin sain kaks erilaista kampausta! Huisia.
Nyt voisin katsoa Netflixiä, syödä Fazerin parhaita ja ottaa päikkärit. Illalla Citydancen muokkatreenit vielä. Sit paapimaan, eli nukkumaan.
Vuosi sitten olin töissä vihaamassani työpaikassa jossa olin aina väsynyt. Mulla oli onneksi ihana työkaveri joka oli ostanut mulle silloin cupcaken. Viikkoa myöhemmin sainkin sitten potkut hehheh.
Nyt vuotta myöhemmin. Opiskelen konkreettisesti mun unelmaa. Toisella puolella suomea. Kera vaalean tukan ja 3 uuden tatuoinnin ja -8kg kanssa. Ei huono!
Aloitin päivän ihanasti kaffella ja juustokakulla. (söin myös banaanipuuroa, mut ei kuulostanut niin juhlalliselta). Kuuntelin PMMP:tä ja katsoin tanssivideon. Otin juhlallisia selfieitä pihalla, vähän huonolla menestyksellä koska huomasin että 6 minuuttia aikaa olla valmiina näytössalissa, koulussa, kilometrin päässä. Sinne poljin ja kuuntelin Elias Gouldia.
Olin kaksi minuuttia myöhässä. Koko luokka lauloi mulle synttärilaulun ja sain itsepoimittuja kukkia ja hattivattiheijastimen ja monen monta halia :-)
Koulussa kaikkien uus villitys on kaikenmoiset lettikampaukset. Mäkin sain kaks erilaista kampausta! Huisia.
Nyt voisin katsoa Netflixiä, syödä Fazerin parhaita ja ottaa päikkärit. Illalla Citydancen muokkatreenit vielä. Sit paapimaan, eli nukkumaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)